Timur Vermes : Täällä taas (suom.2016)

Miten Hitler sopii nykymaailmaan? Se selviää, kun lukee Timur Vermesin kirjan Täällä taas. Hitler herää vuonna 2011 berliiniläiseltä joutomaalta, pyyhkii pölyt uniformustaan ja jatkaa siitä, mihin vuonna 1945 jäi. Kirjassa ei turhaan selitetä, miten kaikki on mahdollista ja Hitler päätteleekin, että Kaitselmus on johdattanut hänet nykyaikaan korjaamaan tilanteen. Hitler päätyy pitämään omaa tv-ohjelmaansa ja hänestä tulee varsinainen tosi-tv tähti. Hänen mielipiteensä saksalaisten paremmuudesta ei ole muuttunut ja hänen vakaa aikomuksensa on herättää oma puolueensa takaisin henkiin. Tosin Hitleriä pidetään ”vain” loistavana tv-koomikkona ja näyttelijänä. Eihän se nyt olisi mahdollista, että oikea Hitler olisi herännyt henkiin!

Kirja oli ihan hauskaa poliittista satiiria ja niin oudolta kuin tuntuukin sanoa, välillä pystyi jopa samaistumaan Hitleriin :D Varsinkin hänen kuvaukseensa ärsyttävistä aamuihmisistä, jotka jaksavat olla ylipirteitä heti sängystä noustuaan. Mutta en sitten tiedä, johtuuko suomennoksesta vai, mistä, mutta välillä lauserakenteet tökkivät, koska lauseet olivat välillä todella pitkiä. Kirjassa oli myös selkeitä kirjoituvirheitä, mikä on aina sääli. Jos näistä kauneusvirheistä kuitenkin pääsee yli, niin kirja oli viihdyttävää luettavaa.

John Boyne: Tarkoin vartioitu talo (2009, suom.2011)

1910-luvulla Venäjällä kuohuu. Nuori maanviljelijä Georgi pelastaa tsaarin sukulaisen hengen ja pääse palkinnoksi Pietarin Talvipalatsiin tsaarin pojan, Aleksein henkivartijaksi. Pian kuitenkin Romanovien valta alkaa murentua ja kansa alkaa vaatia tsaarin eroa.

1980-luvulla Georgi on jo vanha mies, joka elää vaimonsa Zojan kanssa hiljaiseloa ainaisena pelkonaan, että heidät löydetään. Zoja sairastaa syöpää ja hänen viimeinen toiveensa on päästä vielä kerran Pietariin, oikeaan kotiinsa.

Tarina etenee kahdella usealla eri aikatasolla: 1915-1918 vuosina sekä 1980 alkaen. Sen sijaan, että aika menisi tarinassa eteenpäin, Georgi muistelee, kuinka he vaimonsa kanssa päätyivät nykytilanteeseensa. Hän muistelee 1980 luvusta taaksepäin, päätyen lopulta Venäjän metsiin 1918.

Itseäni on aina kiehtonut Romanovien valtakauden loppuminen ja tsaariperheen murha. Okei, he olivat itsevaltiaita ja elivät ylellisesti kansan kärsiessä. Mutta ehkä heissä kiehtoo nimenomaan se, että koko perhe murhattiin, ei vain itse tsaaria. Ja kyllähän sitä joskus leikittelee ajatuksella, mitä jos yksi heistä olisi selviytynyt hengissä? John Boyne kirjoittaa taiturimaisesti Venäjän tsaariperheen viimeisitä hetkistä. Kirja ei kuitenkaan vedä vertoja Boynen muille kirjoille (Poika raidallisessa pyjamassa ja Poika vuoren huipulla), mutta historiallisten kirjojen ystäville suosittelen tätäkin lukukokemusta suuresti.

Camilla Läckberg: Noita (2017)

Läckberg on yksi niistä harvoista dekkaristeista, joita luen! Ja tämä johtuu nimenomaan hänen tarinankerronnantaidoistaan. Välttämättä itse rikos ja sen selvittäminen eivät aina ole täysin loogisia tai ovat hiukan ennalta-arvattavia (lähinnä syyllinen, ei niinkään motiivi), mutta Läckbergin henkilöhahmot ovat aivan ihania ja samaistuttavia <3  Päähenkilöinä ovat poliisitutkija Patrik Hedström ja hänen kirjailija-vaimonsa Erica. Erica kirjoittaa kirjoja vanhoista murhatapauksista haluten tuoda lukijoiden eteen elävän kuvan tapaukseen liittyvistä henkilöistä ja motiiveista. Samaan aikaan Patrikille tulee eteensä töissä uusi murha, joka jollakin tavalla liittyy juuri siihen tapaukseen, jota Erica on penkomassa. Muita päähenkilöitä ovat Patrikin työkaverit: pomo Mellberg, Paula, Göstä sekä vaimonsa kuolemaa sureva Martin ja toimistoa pyörittävä Annika.

Lackbergin uusin kirja Noita, on jo 10. kirja Fjällbacka-sarjasta. Erica ja Patrik viettävät lapsiperhearkea tyttärensä Majan ja kaksospoikiensa Noelin ja Antonin kanssa. Kuumen kesän rauhan rikkoo nelivuotiaan Nean murha. Nea löytyi samasta paiaksta kuin kolmekymmentä vuotta sitten murhattu Stella. Stellan murhasta syyllisiksi todettiin 13-vuotiaat tytöt, Helen ja Marie, joista Helen yhä asuu Fjällbackassa miehensä ja poikansa kanssa, mutta Marie on luonut uran Hollywoodissa. Nyt Marie palaa paikkakunnalle uuden elokuvan kuvauksiin. Monen mielessä herää kysymys, onko tämä sattumaa? Samaan aikaan turvapaikanhakijat aiheuttavat paikallisissa asukkaissa levottomuutta. Ja kun pienen tytön murha herättää entisestään huolta, niin vastaanottokeskus poltetaan vakavin seurauksin. Samaan aikaan Nean ja Stellan tapauksen yhteydessä, liikutaan myös 1600-luvun noitavainoissa, joissa Eliniä syytetään noidaksi ja hän joutuu oikeudenkäyntiin, jossa hänellä ei ole mitään mahdollisuuksia selvitä syyttömänä.  Juuri tämän vuoksi Läckberg on rautaa: hän punoo juonen onnistuneesti yhteen ja siksi tekee mieli lukea kirjaa aina vain eteenpäin.

Noita on kertomus ennakkoluuloista, joita on ollut ihmiskunnan historiassa aina. Kirjassa keskitytään myös toiseen vakavaan asiaan: koulukiusaamiseen. Kirja päättyykin suureen tragediaan, joka jättää monelle ikuiset arvet Fjällbackassa.

Onneksi Läckberg on selvästikin suunnittelemassa kirjalle jatkoa, koska Noita loppuu siihen, kun Erica soittaa ambulanssin raskaana olevalle sisarelleen Annalle. Tuskin maltan odottaa uutta osaa!