Enni Mustonen: Ruokarouvan tytär (2017)

 

 ( https://otava.fi/kirjat/9789511284932/#.WSqg6evyjIU )

Olen lukenut kaikki Mustosen Syrjästäkatsojan tarinat ja tein heti varauksen tähän uusimpaan. Täytyy kuitenkin myöntää, että en odottanut sitä vesi kielellä ja malttamattomana, enempi se oli pikemminkin tapa: kun olen lukenut aiemmat osat, niin luenpahan myös tämän uusimman. Kirjat sinänsä ovat ihan ok luettavaa, eivät huonoja, mutta eivät parasta, mitä olen lukenut.

Ruokarouvan tyttäressä seurataan Ida Erikssonin tyttären Kirstin elämää 1920-luvun Suomessa ja Pariisissa. Aiempien osien tapaan myös tässä kirjassa vilahtelee joukko tuttuja kulttuurivaikuttajia. Tällä kertaa liikutaan runouden ja Tulenkantajien maailmassa. Kirjassa ovat mukana mm. Olavi Paavolainen,Yrjö Jylhä ja Katri Vala. Kirsti pääseekin runoilijoiden kanssa läheisiin tekemisiin, sillä hänen kasvattisisarensa Alli opiskelee yliopistossa runon lausuntaa. Kirsti itsekin opiskelee yliopistolla ranskaa, vaikka viihtyykin paremmin Miilin hattu- ja ompeluliikkeessä suunnittelemassa ja ompelemassa uusia hattuja ja pukuja.

Kun suuri suru koskettaa koko Erikssonien perhettä päättää Kirsti (osittain äitinsä ja Viivi-tädin pakottaman) matkustaa Ranskaan kieltä oppimaan. Pariisissa suunnitelmat kuitenkin muuttuvat heti ja Kirsti päätyy Coco Chanelille ompelijaksi. Pariisissa Kirsti myös tapaa pitkästä aikaa karjalaisen Iivon, johon tutustui jo aiemmin näytelmäkiertueella Suomessa.

Enni Mustosen kirjat ovat mainiota luettavaa historiallisten romaanien ystäville. Tämä viimeisin osa oli minusta kaikkein ”tapahtumarikkain” ja senpä vuoksi myös kaikkein viihdyttävin. Kirsti on päähenkilönä erilainen kuin äitinsä Ida, sillä Kirsti on modernimpi ja ottaa aktiivisesti osaa tapahtumiin. Hän ei ole enää pelkkä syrjästäkatsoja. Sarja näköjään jatkuu vieläkin ja varmaankin tulen lukemaan myös jatko-osat.

ps. onneksi enää ei (toivottavasti ainakaan) hyväksytä sellaisia pomoja kuin 1920-luvulla…

Stephanie Garber – Caraval (2017)

”Älä anna lumon viedä sinua”

Scarlett on elänyt koko elämänsä syrjässä valloitetuilla Trisdan saarilla väkivaltaisen isänsä kanssa ja vuotta nuoremman sisarensa Donatellan eli Tellan kanssa. Scarlett on aina unelmoinut pienestä pitäen taikuudesta, jota voi löytää Caraval-pelistä. Scarlett ja Tella ovat kuulleet tarinoita isoäidiltään upeasta Caraval-pelistä, jota johtaa ja hallitsee salaperäinen mestari Legend. Lapsena Scarlett kirjoitti usein mestari Legendille toivoen, että Caraval rantautuisi Trisdan-saarille. Nyt 17-vuotias Scarlett on jo luopunut toivosta ja myös hänen uskonsa taikuuteen on hävinnyt. Scarlett on varma, että ainoa keino vapautua isänsä vallan alta ja pelastaa itsensä ja Tella, on järjestetty avioliitto kreivin kanssa, jota Scarlett ei ole koskaan nähnyt.

Suunnitelmat kuitenkin muuttuvat, kun Scarlett saa yllättäen kaksi pääsylippu Caravaliin. Häihin on kuitenkin aikaa alle viikko eikä siinä ajassa ehdi pelata pelejä. Tella kuitenkin on varma, että heidän tulee osallistua peliin ja tapaamansa nuoren ja komean merimiehen, Julianin avulla, he nappaavat Scarlettin, ja lähtevät kohti Caravalia. Tämän vuoden peli päämäärä kuitenkin yllättää Scarlettin: tavoite on ratkaista viisi vihjettä ja löytää Tella, jonka mestari Legend on kaapannut.  Voittajan palkinto on yksi toivomus.

Scarlett tietää, että kaikki on vain peliä, mutta pelin edetessä, sitä on aina vain hankalampi uskoa. Miksi Julian tietää niin paljon Caravalista? Onko hän peräti mestari Legend, vai onko Legendiä edes olemassa? Pian peli muuttuu myös vaaralliseksi, ja Scarlett saa kuulla sekä Caravalin että mestari Legendin menneisyydestä lisää. Liittyykö muutama vuosi sitten Caravalissa kuollut tyttö. Rosa, jotenkin nykyiseen peliin? Scarlettilla on vain viisi päivää aikaa ratkaista vihjeet ja löytää Tella, sillä sitten peli päättyy.

Caravalin lukeminen oli ihanaa, koska koko ajan peli kulki kohti loppuaan, eikä koskaan voinut olla täysin varma, mikä on totta ja mikä ei. Mikä kuului Legendin suunnitelmaan ja mikä ei? Aluksi olin myös ihastunut siihen, että luulin, että kerrankin olisi kirja, joka olisi vain yksi kirja eikä sarja, mutta Caravaliinkin on tulossa jatkoa. Tosin en kyllä vastusta sitä, koska Caraval oli mielenkiintoinen tuttavuus ja pidin varsinkin Tellan roolihahmosta, joka oli vahva ja itsenäinen ja pystyi opettamaan Scarlettille itseluottamusta. Tella ei myöskään ole niin heikko, kuin Scarlett kuvittelee, sillä Scarlett on aina ollut suojeleva pikkusiskoaan kohtaan. Heidän äitinsä katosi, kun he olivat nuoria. Onkin mielenkiintoista lukea, selviääkö heidän äitinsä kohtalo kirjasarjan edetessä.

Sirpa Saarikoski: Kesä kasiysi (2017)

Tähän kirjaan tartuin yhdestä seikasta: siinä on kirjastoauto ja päähenkilö on sen kuljettaja 😃 Olenhan itsekin töissä kirjastossa, niin pakkohan tällaiseen kirjaan on tarttua.  Kirjan tapahtumat sijoittuvat siis kesää 1989, jolloin en itse ollut edes syntynyt (heh hee). Senpä vuoksi tapahtuma-ajankohta ei herättänyt minussa minkäänlaista nostalgisuutta, jota se kenties voi herättää joissakin lukijoissa.

 Päähenkilönä on pirtsakka Kati, joka on päättänyt löytää työkaverilleen Mikalle täydellisen naisen. Kati itse törmää nakkikioskin jonossa hurmaavaan Tobiakseen, jonka Kati päättää valloittaa. Kesällä 1989 ketään ei voinut stalkata facebookissa ja muussa somessa, vaan piti ihan odottaa lankapuhelimen soimista tai mennä puhumaan kasvotusten. Ehkä elämä oli ennen selvempää ja helpompaa sitä kautta 😃

Kirjastoautokierroksella on usein tuttuja asiakkaita, ja heistä kaikkein tutuimmat Kati kutsuu mukaansa festareille. Kati kutsuu myös Tobiaksen mukaan ja saa myös houkuteltua Mikan mukaansa. Pienen varausepäselvyyden vuoksi, varattuna ollut bussi ei kuitenkaan ole vapaana, mutta onneksi on kirjastoauto! Sillä voi koko jengin kärrätä festareille ja takaisin ilman, että kukaan ehtii huomata koko asiaa!

Kirjaa oli hauska lukea näin kirjastoammatillisessa mielessä, sillä ala on muuttunut niin paljon tietotekniikan myötä. Tämä kirja olisi kuitenkin ehkä pitänyt lukea kesällä, koska nyt en ehkä päässyt samalla tavalla fiilikseen. Välillä jopa tuntui, että kirjailija oikoi juonen suhteen mutkia suoriksi. Ja kovin yllättävä kirja ei ollut, koska Tobias paljastui aivan eri tyyppiseksi kuin Kati oli kuvitellut jo hyvin alussa. Eipä silti, tämän kirjan tarkoitus onkin olla mukavaa ajanvietettä 😊