Kolkko kaupunki – toinen romaani neiti Peregrinen eriskummallisista lapsista

Kolkko kaupunki – toinen romaani neiti Peregrinen eriskummallisista lapsista

Julkaisuvuosi: 2017 (suomi), alkuperäinen 2014

Kirjoittaja Ransom Riggs

(http://kustantamo.sets.fi/kirja/kolkko-kaupunki/)

Toinen kirja neiti Peregrinen eriskummallisista lapsista jatkaa tarinaa suoraan siitä, mihin ensimmäinen kirja, neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille jäi. Ensimmäinen kirja ilmestyi suomeksi vuonna 2012 ja silloin myös kuin sen. Hiukan yli neljässä vuodessa sitä tuppaa unohtamaan asioita, ja kun innolla tartuin tähän kirjaan niin, huomasin, että olisi pitänyt hiukan kerrata. mihin tarina viimeksi jäi. Syksyllä 2016 ilmestyi Tim Burtonin ohjaama elokuva ensimmäisestä kirjasta, ja ilman sen katsomista, olisin ollut aika ulalla, siitä mitä kirjassa tapahtuu. Elokuvan ja googlettelun ansiosta, pystyin palauttamaan mieleeni, mihin kirja oikein päättyikään.

”Sitä minä vain en ymmärrä, että miksi minä. En ole ikinä pyytänyt tällaisia kykyjä. Kuka tämän on päättänyt?

Kysymys oli retorinen, enkä minä varsinaisesti odottanut vastausta, mutta Millard vastasi silti: ”Lainatakseni erään kuuluisan eriskummallisen sanoja: ’Luonnon arvoituksen ytimessä on toinen arvoitus.’”

Ensimmäisessä osassa nuori Jacob siis löytää tiensä eriskummallisten lasten luokse. Lapsilla on erilaisia voimia mm. eräs on ilmaakin kevyempi, toinen pystyy näkemään enneunia ja kolmas synnyttämään tulta käsissään. Pian Jacob saa huomata, että myös hän on eriskummallinen, eikä mikä tahansa eriskummallinen: hän pystyy näkemään muille näkymättömät kuoriot, olennot, jotka metsästävät ja syövät eriskummallisia lapsia. Lapset asuvat suojelija-ymbrynensä neiti Alma Peregrinen kanssa aikasilmukassa ja elävät yhä uudestaan ja uudestaan erästä tiettyä kesäpäivää vuonna 1940.

Toinen kirja alkaa siis suoraan siitä, mihin ensimmäinen kirja loppui. Neiti Peregrinen aikasilmukka on tuhoutunut ja eriskummalliset lapset ovat päässeet pakoon heitä jahtaavilta kuorioilta ja kalmioilta. Neiti Peregrine on linnun muodossaan eikä voi muuttua takaisin ihmiseksi loukkaantumisen vuoksi. Eriskummallisten lasten on paettava henkensä edestä heitä jahtaavia kuorioita ja saatava neiti Peregrine jälleen muuttuvan takaisin ihmiseksi ennen kuin on liian myöhäistä ja hän jää kokonaan linnuksi. Heidän vaarallinen matkansa vie kohti Lontoota etsimään neiti Wreniä, viimeistä vapaana olevaa ymbryneä, joka voisi auttaa neiti Peregrineä muuttumaan takaisin ihmiseksi.

Syy, miksi tartuin ensimmäiseen osaan nelisen vuotta sitten, oli kirjan ulkoasu. Ja myös tässä toisessa osassa kirjan ulkoasua on mieleenpainuva. Kirjat on kuvitettu aidoilla vintage-valokuvilla, jotka tuovat tarinaan syvyyttä ja saavat (ainakin minun mielikuvitukseni) laukkaamaan). Tarinassa kantavana teemana on ystävyys sekä Jacobin ja Emman syvenevä rakkaus. Ransom Riggs onnistuu luomaan maailman, missä eriskummallisuus ja normaalius elävät. Kirja tosin saa myös pohtimaan oikeudenmukaisuutta, vierauden kohtaamista ja sitä, mikä on lopulta normaalia?

”Jos edes teidän tapaiset hyljeksityt ja alistetut ihmiset eivät kykene tuntemaan myötätuntoa muita kohtaan, koko maailmassa ei ole lainkaan toivoa.”

Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille, ja jos et aiemmin ole lukenut fantasiaa, niin tästä on hyvä aloittaa. Toinen osa jäi vieläpä siten kesken, että nyt alkoi kolmannen osan kiihkeä odotus.