Jussi Adler-Olsen: Vartija (2017)

Vartija on kuudes osa Adler-Olsenin Osasto Q –sarjaa. Osasto Q:ta johtaa Carl Morck apureidensa Assadin , Rosen, ja nyt uusimpana Gordonin, kanssa- Tällä kertaa Carlin päiväunet Kööpenhaminan pääpoliisitalon kellarissa, missä koko Osasto Q sijaitsee, katkeavat puhelinsoittoon. Langan päässä on apua pyytävä kollega Bornholmin saarelta.  Carl suhtautuu soitoon kylmäkiskoisesti, ja muutaman tunnin kuluttua soittaja on tehnyt itsemurhan. Itsemurha johdattaa Carlin kumppaneineen 25 vuotta vanhan rikoksen luokse, jossa nuori ja kaunis Alberte-tyttö yliajettiin kuoliaaksi. Aikoinaan yliajajaa ei saatu kiinni ja tapaus merkittiin onnettomuudeksi. Nyt kuitenkin yliajoa aletaan tutkia murhana. Tapaus johdattaa rikostutkijat taivaankappaleita palvovan lahkon ja sen karismaattisen johtajan luokse, mutta kuka on oikea murhaaja, ja ennen kaikkea miksi?

Olen lukenut kaikkki Osasto Q-kirjat, ja lienee kliseistä sanoa, että ne paranevat koko ajan, mutta niin ne vain tekevät. Tässäkin tarinassa on kaksi näkökulmaa: toisaalta kerrotaan rikostutkijoiden näkökulmasta tarinaa ja toisaalta lahkon näkökulmasta. Ja siitä huolimatta loppu yllättää! Adler-Olsen kiinnittää hienosti huomiota  kirjoissaan ihmisten motiiveihin ja psykologisiin syihin. On kiehtovaa lukea kirjoja, jotka on kerrottu kahdesta eri näkökulmasta.

Suosittelen Osasto Q –kirjoja kaikille dekkareiden ystäville.